Toistettavuus on hyvä mitta anturin käyttökelpoisuudelle. Samassa tilanteessa pitäisi saada toistettua sama mittaustulos. Asiakkaan kannalta asia on itsestään selvä, mutta monimutkaisten epäsuorasti mittaavien anturien toiminta voi olla hyvinkin herkkä yksittäisten tilanteiden piirteille. Optisissa antureissa esimerkiksi ympäristön valaistuksen muutos voi aiheuttaa ”yllättäviä” poikkeamia tuloksissa. Teconerin tavoitteena on varmistaa tuotteidensa toimivuus perusteellisella tutkimuksella. Tutkimusten tulokset pyritään julkistamaan mahdollisimman avoimesti, jotta asiakas voi ymmärtää erityisesti antureiden mahdollista poikkeavaa toimintaa. Tähän on dokumentoitu koe, jossa ajettiin kolme kertaa sama, noin 12km:n kierros. Lämpötilat olivat testin aikana nollan tuntumassa ja juuri ennen ajojen alkua alkoi heikko lumisade. Ajojen tietoja voi helpoiten tarkastella karttalinkeistä, joista voi valita näytettäväksi kiinnostavimmat tiedot.
Tienpinnan tilakuvaajasta näkyy tyypillinen, lähellä jäätymistä oleva, tilanne. Osa tiestä on sulaa, osa on jo jäätynyt.
Toisella ja kolmannella kierroksella tulee hyvin samanlainen tilakuva kuin ensimmäiselläkin, niin kuin pitääkin, koska tilanne ei oleellisesti muuttunut. Pohjoiseen menevällä osuudella näkyy lisääntynyttä jäisyyttä, kun vähän suolattu osuus jäätyy.
Kitkan kuvaajasta näkyy, että ensimmäisen kierroksen aikana kitka on ollut paikoin selvästikin parempi kuin mulla kierroksilla. Tuo kitkan alenema on hyvinkin seurausta alkaneesta lumisateesta ja vähästä suolauksesta. Yleisesti ottaen kitkaprofiilit toistuvat erittäin hyvin.
Vesimäärän mittaus toistuu myös erittäin hyvin. Absoluuttista tarkkuutta vesimäärälle ei voida nykyisellä tiedolla antaa. Ainakin suuruusluokka, joka on käyttökelpoinen tien hoidossa, on kyllä oikein. Muut ainekset, kuten jäähile tai roskat, hankaloittavat arvioita.
Vaikka tässä kokeessa ei ollut kuivaa tietä, tiedämme, että myös kuiva tie tulee havaittua hyvin. Se on tärkeää, koska kuiva tie hyvin harvoin jäätyy ainakaan liukkaaksi asti. Monet asiakkaamme tutkivatkin mahdollisuutta ohjata suolan määrää suolauksessa automaattisesti vesimäärän ja sääennusteen mukaan. Ruotsalaisessa tutkimuksessa on päädytty siihen, että tuollaisella menetelmällä päästäisiin merkittävään suolan käytön vähentämiseen. Myös tilastollinen veden määrä tietyllä tieosuudella antaa hyviä viitteitä mahdollisista ongelmista kunnossapidossa. Tällaista ”vesikartoitusta” ei tietääksemme ole vielä missään tehty. RCM411 olisi siihen oiva väline.
